...And that's who I am.

Elikkäs tein tälläsen "And that's who I am"-postauksen. Nähkää vaivannäköäni tässä! :D

Mulla ei nyt oo inspannu kuvata tai ole oikeastaan ollut aikaakaan, sillä mulla alkoi nyt työharjottelu päiväkodissa, 3-4 vuotiaiden kanssa. Jeps, rankkaahan se uhmaikästen kans on pyöriä, mutta jollain tavalla nautin siitä.
Alotin kans autokoulun maanantaina, ja torstaina ois eka ajo :s Pelottaa, koska en oikeasti tiedä autoista mitään, saatikka ajamisesta. Mutta pitää pyytää niiden setien apua joka paikassa. Enkä varmaan pääse ekalla läpi, mutta yritetään nyt kummiskin. 

Piia se vaan majailee meillä, vaikka sillä on oma kämppäki. Nyttenki tossa vieressä nukkuu söpösti. Oonaa mulla on hirmuinen ikävä, tiiän, että sillä on asiat nyt vähän mutkikaasti, enkä oo siellä. Itellä kyllä ressaa nämä päivät, kun vapaa-aikaa on vasta sillon 7-8 aikaan illalla. Töistä käyn vaan kotona syömässä ja yleensä kaupasta hakeen tupakkaa ja sitten autokouluun. Onneksi tällänen rytmi ei kestä kauaa. Ens viikolla taas koululle, niin saa ottaa taas rennosti. Sitä odotellessa!

Askista oon huomannut, miten vääriä kuvia ihmiset on saanu minusta, tai minkälaisia huhuja minusta kulkee. Hui. Jännä, että kukaan ei sano mitään mulle itselleni, vaan Askissa anonyymina sitä vaan ragetetaan jostain, mitä ei koskaan oo tapahtunu. Jollain kierolla tavalla, tykkään tästäkin. Tunnen itseni fiksummaksi. Vaikka en kyllä tykkää yhtään siitä, mitä sitä sanotaan välillä. 

Huomasin kanssa, että oon huono pitämään yhteyttä. Sariannen kanssa oli pientä kränää, kun hän koki, että mie laiminlyön sitä. Ei ole ollut tarkoitus, mutta mie vaan oon tällänen. Mun on pakko mennä, tai sitten ei vitussa. Hankala selittää. Oon kummajainen. Mutta tyytyväinen sellainen. 

Tämä nyt oli ns. "turha"postaus, mutta oon halunnu tehdä kauan tälläsen, jossa mun naamataulua ei näykkään ja tekstiäkin on jonkin verran(jos joku nyt tätä jaksaa lukea). 

Ens kerralla palaan varmaan kameran eteen, niin sillon nähdään!

-jossu